Mitä olemassa olevat tutkimukset voivat jo rajata BERM:ssä — ja mikä vaatii yhä kalibroidun L2-ytimen.
Kirjallisuus sulkee useita kirjallisuushakuaukkoja. Se tukee tilariippuvaisia vasteperheitä, joissa olennaisia ovat vaihe, koherenssiaika, pulssimuoto, kehityksellinen ajoitus, reseptori- tai agonistitila, redox-tila ja yhteisaltistus. Elinsiirto ja BERM:n geometria–kudos-kalibrointi jäävät avoimiksi.
BERM kirjoittaa päätepistevasteen viiveellisenä, tilasta riippuvana ytimenä eikä universaalina painotettuna summana:
Sᵣ sisältää taustan voimakkuuden ja suunnan, polarisaation, verhokäyräspektrin, koherenssiajan, vuorokausi- ja metabolisen vaiheen, kehitysikkunan, reseptori-/agonistitilan, redox-tilan, genotyypin, elinsiirron ja altistushistorian. FieldState voi mitata Sᵣ:n fysikaalisia jäseniä; biologinen ydin ja päätepistekuvaus kuuluvat BERM:lle.
Koeasetelman havainne
Vertaa kahta esimerkkiasetelmaa. Valitse yksi ero ja katso, mitä näytteen ympäriltä täytyy kirjata.
Käämipari ja koealusta
Käämipari ja koealusta
Sama laiteasetus voi kohdata eri tavoin suunnatun näytteen. Kuvassa käännetään näytteen vertailuakselia; käämipari ja taustan suunta pysyvät paikoillaan.
Kirjaa vertailua vartenNäytteen vertailuakseli, lähteen kenttävektori ja paikallinen B₀-vektori samassa koordinaatistossa.
Kuva käyttää suunnallista näytettä esimerkkinä. Näytteen asento, anturin asento ja biologisesti merkityksellinen vastaanottosuunta ovat eri asioita. Näytteen kääntö ei yksin kerro vasteen suunnasta tai suuruudesta.
Molemmista asetelmista. Kirjaa näyte, elinvaihe ja käsittely, lähteen todellinen aaltomuoto ja kenttäkomponentit, paikallinen B₀-vektori, anturin kalibrointi, mittauksen aika sekä lämpötila. Sokkoutus, sham-ehto ja biologinen päätemuuttuja määritellään varsinaisen kokeen protokollassa.
Piirros on esimerkki koeasetelmasta. Se ei toisinna nimettyä tutkimusta eikä näytä biologista tulosta. BERM:n ehdollisen vasteen vertaaminen vaatii lisäksi nimetyn vastaanottajan ja päätemuuttujan; puuttuva tieto ei osoita peittynyttä vaikutusta.
Yhden ja kahden kanavan sovitetuissa kokeissa BERM tallentaa sekä additiivisen kontrastin I₊ = Y₁₂ − Y₁ − Y₂ + Y₀ että log-multiplikatiivisen kontrastin I× = log(Y₁₂/Y₀) − log(Y₁/Y₀) − log(Y₂/Y₀). Positiivinen, nolla ja negatiivinen arvo ovat kaikki sallittuja. Malli ei enää oleta, että yhdistetyt kanavat ovat aina supra-additiivisia.
Jokainen rivi rajaa vaste-ehtoa. Mikään niistä ei anna ympäristöaltistuksen populaatioannosta tai TFR-kerrointa.
| Lähde | Ehto | Rajattu tulos |
|---|---|---|
| Litovitz et al. (1991)i | Koherenssiaika | Noin 10 sekunnin koherenssi tuotti testatun ornitiinidekarboksylaasivasteen; lyhyemmät jaksot heikensivät tai poistivat vasteen. |
| Rosenspire et al. (2005)i | Metabolinen vaihe | Soluvasteen etumerkki riippui vaiheesta suhteessa metaboliseen oskillaatioon. |
| Ubeda et al. (1983)i | Pulssimuoto ja kehitysikkuna | Kananalkion vaikutukset riippuivat pulssin nousuajasta ja altistuksesta ensimmäisten 48 tunnin aikana. |
| Blackman et al. (orientation) (1990)i | AC × DC -kenttien keskinäinen suunta | Testattu kalsiumin vapautumisvaste riippui oskilloivan ja paikallisen staattisen magneettikentän keskinäisestä suunnasta. |
| Blackman et al. (temperature) (1991)i | Lämpötilataso ja -historia | Sama kenttäprotokolla tuotti eri lämpötilaehdoissa lisääntyneen, vähentyneen tai puuttuvan kalsiumvasteen. |
| Berman et al. (1990)i | Laboratoriovuorovaikutus | Kuuden laboratorion replikaatiossa havaittiin yhdistetty vaikutus sekä merkitsevä laboratorioiden välinen vuorovaikutus. |
| Burch et al. (2000)i | Polarisaatio tai siihen liittyvä lähdetila | Henkilökohtainen magneettikenttäaltistus liittyi alempaan virtsan melatoniinimetaboliittiin vain määritellyissä kolmivaihe-/sähköasematilanteissa. |
| Lymangrover et al. (1983)i | Agonistin portittama endokriininen vaste | Testattu sähkökenttävaikutus steroidogeneesiin ilmeni ACTH-stimulaatiossa ja rajatussa kenttävoimakkuusikkunassa. |
| Kavaliers & Ossenkopp (1986)i | Kalsiumtilan interventio | Kelaatio esti ja ionofori voimisti testattua kenttä–morfiini-vuorovaikutusta. |
| Liu et al. (2002)i | Kemiallinen yhteisaltistus | ELF-magneettikenttä ja lyijy tuottivat hiiren aivoissa ja maksassa yhteisiä oksidatiivisia vaikutuksia, jotka ylittivät yksittäisaltistukset. |
| Ghione et al. (2005)i | Ihmisen neuraalisen päätepisteen spesifisyys | Kaksoissokkotutkimuksessa raportoitiin EEG-alfa- ja kipukynnysmuutoksia, mutta verenpaine ja syke olivat nollatuloksia. |
| Møllerløkken et al. (2012)i | Ihmisen protokollakohtainen nolla-alue | Yksi satunnaistettu MRI-risteytysprotokolla ei muuttanut mitattuja miesten lisääntymishormoneja välittömästi eikä 11 päivän seurannassa. |
| Iversen et al. (2024)i | Valo × magneettikenttä -ajoitus | Yhdistetty valo- ja magneettikenttäehto tuotti myoblasteissa supra-additiivisen vasteen, jonka tulkinta riippui intervention ajoituksesta. |
| Jimenez et al. (2019)i | Kantoaalto × verhokäyrä × kanava × elin | Määritelty 27,12 MHz:n amplitudimoduloitu protokolla aktivoi Cav3.2-reittiä maksasolukarsinooman malleissa. |
| FDA HDE H220001 (2023)i | Protokollakohtainen kliininen raja | TheraBionic sai HDE-hyväksynnän 26.9.2023; 14/41 potilaalla tauti pysyi vakaana yli kuusi kuukautta. HDE osoittaa todennäköisen hyödyn, ei satunnaistettua vaikuttavuutta. |
| Burd et al. (2026)i | Rakennetun radikaaliparin toteutettavuus | Rakennettu flaviini-radikaaliparirakenne mahdollisti magneettisen ohjauksen C. elegansissa; se ei tunnista luonnollista ihmisen reseptoria. |